Mikä meni pieleen ja miten siitä selvittiin?

Näin jälkikäteen on hyvä tehdä tunnustuksia, mitkä asiat ei reissun aikana menny niin kuin Strömsössä :)

Ensimmäinen pulma tuli vastaan heti ekana päivänä New Yorkissa: mun Visa Debit -kortti ei toiminut! Tasan yhden kerran sain maksettua sillä pienen ostoksen liikkeen kassalla, ja sen jälkeen kortti ei suostunut yhteistyöhön kassoilla eikä raha-automaateillakaan. Käteistä mulla oli mukana vain jonkin verran, sillä en tykkää kuljettaa mukanani isompia käteissummia, kun mun naamasta jo näkee siinä vaiheessa, että oon varsin otollinen ryöstökohde :D Onneksi olin tilannut Mastercardin luottokortin ennen reissua, vaikka yleisesti ottaen oon aina ollu vähän luottokortteja vastaan. Tätä reissua varten se vaikutti kuitenkin hyvältä varatoimenpiteeltä esimerkiksi juuri tällaista tilannetta varten. Soitin pankkikortin toimimattomuudesta Kainuun Osuuspankkiin ja siellä kerrottiin kaiken olevan kunnossa: tilitiedot ok, ei ole näppäilty tunnuslukua väärin tai kopioitu korttia tms. Jännä juttu. Kanadassa ja jopa Meksikossa debit puolestaan toimi ilman mitään ongelmia!

Mun kortti valitsi viisaasti sen ainoan liikkeen missä todellakin kannatti toimia ;)

Detroitin lentokentällä jatkolentoa New Yorkiin odotellessa Delta-lentoyhtiön virkailija ei ollut koskaan kuullutkaan ESTA-matkustusluvasta, joka tarvitaan USA:an matkustaessa ja jonka olin hyväksytysti anonut hyvissä ajoin ennen reissua. Kyseinen hieman elämäänsä kyllästyneeltä vaikuttanut virkailija miltei aiheutti mulle sydärin koittamalla lähestulkoon estää mun koneeseen pääsyn! Onneksi toinen kokeneempi virkailija tuli pian hätiin ja tämä tyttö pääsi huoletta jatkamaan pisintä lentomaratoniaan :)

Niin yllättävää kuin tämä nyt onkin: pakkasin mukaan ihan liikaa tavaraa! Ensinnäkin huomioonottaen kohteiden ilmaston vaihtelun ääripäästä toiseen eli hirmupakkasista tropiikin helteeseen piti pakata kahenlaiset varustukset mukaan –  mikä luonnollisesti tarkottaa enemmän tavaraa. Kuitenkin, lähinnä Meksikon vaatetusta ajatellen ihan turhia oli kesätakki sekä Converset, koska yölläkin kaupungilla liikkuessa tarkeni pelkillä lyhythihasilla ja sandaaleilla/balleriinoilla. Itse asiassa olin kotoa lähtiessäni melko tyytyväinen, että sain reilun neljän viikon tavarat mahtumaan niinkin hyvin matkalaukkuun sekä pienempään lentolaukkuun, enkä lihottanut isoa laukkua Nykin ja Kanadan jälkeen kuin parin kilon verran. Meksikossa sitten puolestaan tilanne hieman riistäyty käsistä ja osa tavaroista, muun muassa talvivaatteet piti lähettää DHL:n paketissa Suomeen :) Edelleenkin oon kyllä vahvasti sitä mieltä, että vika oli mun matkalaukussa, joka ei vaan ollu tarpeeksi iso kaikelle tarpeelliselle ;)

DHL:n lähetyksestä puheen ollen, lähetyksen kulkua seuratessa huomasin, että se oli jumittanu Suomen tullissa noin viikon ajan, ja mulle soiteltiin sieltä keskellä yötä Meksikon aikaa tarkempaa selvitystä paketin sisällöstä. Lopulta halusivat kirjallisen raportin tavaroista - oliko ne mun omia, käytettyjä vai käyttämättömiä, hotelliin unohdettuja vai mikä oikein oli homman nimi. En tiedä aiheuttiko Meksikosta saapunut TALVIVAATTEITA täynnä oleva tuontilähetys jotain epäilyksiä vai miksi moinen perinpohjainen syynäys ;) Sain tavarat kuitenkin moitteettomassa kunnossa ja hyvissä ajoin itelleni, joten no pasa nada!

Edelleen sarjassamme vähemmän vakavia probleemia – perinteisten postikorttien lähettämisen vaikeus! Eli homma pähkinänkuoressa: ostat kortit yhdestä paikasta, postimerkit toisesta ja sokerina pohjalla postilaatikon metsästäminen! Esimerkiksi Meksikossakaan korttien löytäminen ja ostaminen ei ole mikään ongelma, kun niitä löytyy vähän joka kadunkulmasta turistialueilta. Mutta postimerkkejäpä ei saakaan näistä samoista paikoista, vaan mua neuvottiin ensin menemään nettikahvilaan, joka myy postimerkkejä. Suuntasin siis kyseiseen paikkaan, jossa mulle pahoiteltiin, ettei merkkejä ole myynnissä ja ehkä postitoimistosta saa, mutta postitoimiston sijainnista ei ollut taas haisuakaan...jaaa-a..? Miltei teki mieli pakata siinä vaiheessa kortit mukaan laukkuun ja lähettää ne myöhemmin Suomesta käsin ;D Mistä muuten puheen ollen ja suuria tunnustuksia tehden: lähetin New Yorkin kortit Kanadasta, Kanadan kortit Detroitin kentältä USA:sta ja Meksikon kortit on vielä tätäkin kirjottaessa suuren suuri kysymysmerkki :D
EDIT// onnistuinpa kuitenkin lähettämään kortit lähtiessä Cancunin kentältä, ei tarvinnu Suomesta käsin postittaa niitä jee! \o/

Hups, tais postimerkkien metsästys unohtua tähän jätskipaikkaan eksyessä.. ;D

Sokerina pohjalla oli tää mun paluulennon laukkuepisodi. Eli sain laukun ihan normaalisti Cancunin lennon jälkeen New Yorkin kentällä ja olin viemässä sitä seuraavalle transit-lennolle, joka oli eri lipulla ja eri lentoyhtiöllä kuin eka lento, minkä vuoksi mun piti kerätä laukku talteen ja siirtää se eri hihnalle Suomen lentoa varten. Laukkujenkeräysterminaalin jälkeen roteva kaksimetrinen univormuasuinen lentokenttävirkailija pysäyttää mut ja haluaa valottaa mun laukun hihnalla vielä kertaalleen, johon suostun ihan mukisematta, koska sillä lailla tehtiin myös Cancuniin saapuessa eli uudelleentarkistettiin laukku terminaalista poistuttaessa. Nostan laukun hihnalle ja sinne se haviääkin sen siliän tien, ja käännyn virkailijan puoleen hämmentyneenä kysyen, mistä saan mun laukun takas. Virkailija pyörittelee silmiään yhtä hämmentyneenä ja kysyy, eikö mun jatkolento ookaan American Airlinesilla, johon vastaan, ettei tosissaankaan ole! Molemmilta siinä vaiheessa syvä turhautunut huokaus ja mut neuvottiin menemään selvittelemään asiaa laukkupalveluiden puoleen, missä mua käskettiin odottamaan parisen tuntia, että laukku tulee sekaannuksen jälkeen uudestaan hihnalle.

Rakas laukkunihan ei sitten ikinä tullut vaan lähdin ainoastaan käsimatkatavaroiden kera Suomen lennolle, American Airlinesin lupauksen kanssa, että toimittavat laukun jälkikäteen perille kotia asti. Laukkua sit metsästettiin siellä kentällä seuraavat kolme päivää, kunnes ite asiaa tiedustellessani sain vahvistuksen, että laukku on löytynyt vielä jopa ehjänä ja välitetty Finnairin huomaan seuraavalle lennolle Helsinkiin.

On sinänsä ihan oletettavaa, ettei kaikki mene reissussa aina suunnitelmien mukaan ja vaikka ne asiat sillä hetkellä harmittaakin, niin jälkeenpäin voi jo vähän alkaa suupielet kohoilla. Onneksi ei käynyt mitään tuon vakavempaa, pysyin koko reissun ajan terveenä ja sain itteni ja lopulta matkatavaratkin ehjänä kotia. Ja onpahan ainakin uusia matkatarinoita kerrottavana ja muisteltavana seuraavilla reissuilla!