Hirmupakkasia vaahterasiirappimaassa

New Yorkin hektisyyden jälkeen ensivaikutelma Kanadan pääkaupungista Ottawasta oli rauhallinen, siisti, toimiva ja ystävällinen. Jo Ottawan lentokentälle passintarkastukseen saapuessa oli paljon vähemmän kuumottavampi olo kuin New Yorkin vastaavassa rajamuodollisuudessa, jossa mun reittiseikkailu herätti miltei kolmannen asteen kuulustelun...

Luonnollisestikin mun täällä vierailun aikana on meneillään melkoset paukkupakkaset. Ekana päivänä oli -18, joka on tätä kirjottaessa koko ajan nousemaan päin ja seuraavalle päivälle odotetaan jo lähemmäs -30 astetta..huh! Ei tämäkään tosin vielä mitään, sillä pohjoisemmassa on tänään ollut jo reilusti päälle -30 ja tuulen kanssa -42!!! Alkaa mennä jo vähän ymmärryksen yli semmoset pakkaset ja kuuma kaakao sisällä sohvannurkassa rupeaa kummasti houkuttelemaan siinä vaiheessa. Eikä ollut muuten ollenkaan pöllömpi idea ottaa joulupukilta saamat lämpöset villasukat mukaan reissuun! Sinänsä mukavaa on kuitenkin huomata, että Kanadassakin säästä keskustelu on jokapäiväistä ja sen puimisesta voidaan tehdä vaikkapa kokonaisia uutislähetyksiä :) Lisäksi on ihanaa, että päivät on silti aurinkoisia ja ylipäätään valoisia kylmästä talvesta huolimatta.

Ottawan kolmesta parlamenttirakennuksesta se, missä asiat tapahtuu

Lähestulkoon kaikki asiat on ilmaistu Kanadassa sekä englannin että ranskan kielellä, koska molemmat ovat maan virallisia kieliä. Kanadan englannin aksentti kuulostaa ainakin omaan korvaani selkeämmältä kuin esimerkiksi newyorkilaisten vääntämä englanti, ja ranskan kieltä kuulee myös ulkona asioidessa ihan kiitettävän paljon. Kanadalaiset ovat yhtä lailla kuin jenkit ylpeitä maastaan ja vaahteranlehtilippu kukkii myös täällä vähän joka nurkalla, mutta säästän teidät nyt tällä kertaa kovasti itse ihannoimiltani lippukuvilta :D

Vaikka Ottawa onkin Kanadan pääkaupunki, on se väkiluvultaan vasta maan neljänneksi suurin kaupunki Toronton, Montréalin ja Calgaryn jälkeen. Paikallistiedon mukaan Ottawasta päätettiin tehdä pääkaupunki, koska sitä olisi sijaintinsa vuoksi vaikea valloittaa ja koska se oli näennäisesti aikoinaan pieni kylä. Lämminhenkisen kylätunnelman voi vieläkin aistia kylmästä säästä huolimatta esimerkiksi ByWard Market- torikävelykatualueella, jossa etenkin kesäaikaan on lukuisia torimyyjiä perinteisine vaahterasiirappituotteineen, joita löytyy jos monenmoista sorttia aina tikkareista itse aitoon tavaraan. Vaahteranlehti on Kanadan tunnetuin symboli, ja esimerkiksi uusissa viime vuoden loppupuolella julkaistuissa 100 dollarin seteleissä on turvatekijäkuvio, jota hieroessa seteli alkaa tuoksumaan vaahterasiirapille (WHAAT?! I just love this country!) :D Lisää aiheesta voi lukea ja katsoa täällä: http://www.somisguided.com/weblog/comments/the-smell-of-moneycanadas-new-100-bill-smells-like-maple1/

Vaahterasiirappia vähän joka muodossa

Ylisöpöjä keksejä

Jo pelkästään noiden pingujen takia voisin muuttaa Kanadaan asumaan! Huomatkaa myös Madagaskar-pingviinit keskellä kakussa :)

Meilläkin vois olla Granlund vitosen setelissä? ;)

Muutenkin Ottawasta on helppo pitää heti parin päivän jälkeen, sillä kaupunki on helpompi ottaa haltuun etenkin parin "paikallisoppaan" avulla, joilta olen onneksi saanut paljon tietoa ja vinkkejä tästä sympaattisesta kaupungista.

Tänään oli Ottawassa paikallisuutisten mukaan vuosikymmenen kylmin päivä. Sen vuoksi ei kovin paljoa tarettu pistää nenää pihalle, mutta käytiin kyllä ihan kiitettävän pitkään tutustumassa maailman pisimpään luistelurataan, 8 kilometriä pitkään kanaaliin joka halkoo pitkin Ottawan kaupunkia. Vastoin odotuksia jäältä löytyi muitakin selviytyjiä, jotka urhoollisesti luistelivat arktisen eksoottisessa säässä - kylmyys on kai täälläkin päin vain vaatetuskysymys? ;)

Lentoon lähdössä?

-24 (tuulen kanssa -35!!) astetta ja tunnelma katossa!

 Ai niin, sain eilen taas muistutuksen siitä, miten pieni maailma voikaan olla! Tapasin täällä Ottawassa lähes viiden vuoden jälkeen mun kanadalaisen tutun, jonka kanssa asuttiin naapureina samassa opiskelija-asuntolassa mun Hollannin vaihtariaikana keväällä 2008. Pienen kahvittelutuokion aikana kävi ilmi, että hän on kotoisin samasta kaupungista Thunder Baysta, kuin ystäväni poikakaveri, joiden luona oon nyt täällä käymässä ja he tuntevat toisensa ja ovat käyneet samaa koulua aiemmin. Aivan uskomatonta!

Tajusin myös, että ulkovaatetukseni värivalintojen puolesta sovellun näköjään Kanadan punavalkosiin kansallisväreihin loistavasti. NHL-kausikin on juuri alkanut, ja paikalliset varmaan  luulee mun olevan kamerani ja lippukuvausteni takia melkonen Kanadafriikki! :-)